Maailman ja ihmisen kuvat. Tiedon kuvittaminen 1700-luvulla

Monet Turun kaupunginkirjaston kellarikokoelman kirjoista sisältävät myös kuvallista aineistoa. Suuri osa kokoelman kuvitetuista teoksista on laadittu 1800- ja 1900-luvuilla, mutta useat niistä ovat peräisin varhaisemmilta ajoilta. Kellarin kuva-aarteista kiehtovimpiin lukeutuu 39-osainen tietosanakirja Nouvelle édition du Dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, johon sisältyy 36 tekstiosan ohella myös kolme kuvitusosaa. Vaikka kuvitusosia onkin selkeästi tekstiosia vähemmän, 1780-luvun taitteessa painettu tietosanakirja paljastaa mielenkiintoisia seikkoja tiedon kuvittamisen käytänteistä 1700-luvulla.

Recueil de planches_kansilehti_lev200px

Recueil de planches. Toisen kuvitusosan kansilehti

Kaupunginkirjaston kokoelmiin lukeutuva 39-osainen tietosanakirja ei ole itsenäinen ensyklopedia vaan uusi laitos jo aiemmin ilmestyneestä teoksesta. Edition perustana oleva teos on Pariisissa vuosina 1751–1772 julkaistu Encyclopédie-tietosanakirja, jonka toimittivat Denis Diderot ja Jean le Rond d’Alembert. Suurtyö lukeutuu 1700-luvun merkittävimpiin tietoa koonneisiin ja levittäneisiin teoksiin, ja siitä julkaistiinkin vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla kaiken kaikkiaan seitsemän eri editiota.

Editiot eivät kuitenkaan olleet identtisiä, sillä ne erosivat toisistaan niin sisältönsä kuin myös fyysisen kokonsa puolesta. Tietosanakirjan laitoksista neljä painettiin arvokkaassa ja kookkaassa folioformaatissa, kun taas niistä kaksi laadittiin sitä huomattavasti pienempään ja arkisempaan kvarttomuotoon. Lisäksi editioista yksi painettiin oktaavoformaatissa, joka oli fyysisiltä mitoiltaan vielä kvarttolaitostakin vaatimattomampi.

Turun kaupunginkirjaston kellarikokoelmiin kuuluva tietosanakirja on osa juuri Encyclopédien oktaavoeditiota, joka laadittiin Sveitsissä vuosina 1778–1782. Tekstinsä osalta oktaavolaitos on suora kopio kvartoista, mutta editioiden kuvitusosat eivät ole täysin identtiset.

Oktaavoedition kuvitusosat on painettu hyödyntäen kuparikaiverrustekniikkaa. Tekniikan kultakautta olivat juuri 1600- ja 1700-luvut, ja se merkitsi selkeää edistysaskelta edeltävästä puupiirrosmenetelmästä, sillä se mahdollisti suurikokoisempien painokuvien valmistamisen ja yksityiskohtien tarkemman kuvaamisen. Toisaalta kuparikaivertaminen oli hyvin kallista, mikä näkyi myös oktaavoedition kuvitusosien korkeassa hinnassa: kolmen kuvitusosan hinta oli tasan neljännes siitä, mitä maksoivat 36 tekstiosaa.

Recueil de planches_Maanmittaus_lev500px

Kuvitusta maanmittauksesta

Korkea hinta johti siihen, että tietosanakirjan oktaavolaitoksen saattoi ostaa ilman kuvitusosia. Toisaalta kuvituksen määrä oli oktaavoeditiossa joka tapauksessa vähäisempi kuin Encyclopédien alkuperäisessä laitoksessa, johon kuului peräti 11 kuvaosaa ja 2885 kuvituskuvaa. Suurin osa näistä kuvista oli karsiutunut jo kvarttolaitosten laatimisen yhteydessä, mutta kvarttojen kaikki kuvat eivät suinkaan päätyneet oktaavoon.

Ensi silmäyksellä laitosten sisällys vaikuttaa täysin yhteneväiseltä, sillä sekä oktaavoedition että kvarttolaitosten ensimmäinen osa käsittelee matemaattisia tieteitä, sotataitoa ja merenkulkua, kun taas toisen osan kuvat koskettavat anatomiaa, arkkitehtuuria, kemiaa, kirurgiaa ja musiikkia. Lisäksi oktaavon ja kvarttojen viimeinen kuvitusosa täydentää aiempia. Tarkempi perehtyminen kuitenkin paljastaa eroja, jotka liittyvät esimerkiksi työntekoa esittävään kuvitukseen: kvartoissa työnteon kuvat ovat säilyneet osittain, mutta oktaavosta ne ovat kadonneet lähes kokonaan. Hinnaltaan huokean oktaavoedition kustantajat lienevätkin olettaneet, että laitoksen ostajat tuntevat työnteon maailman hyvin jo etukäteen.

Encyclopédien eri editioiden kuvituskuvat eivät toki ole täysin identtisiä, edellyttihän folio-, kvartto- ja oktaavomuotoisten kirjojen kuvittaminen erillisten painolaattojen kaivertamista. Formaattien muutokset saattoivat muokata suuresti Encyclopédien kuvia ja niiden tekstisuhdetta, sillä muutokset johtivat muun muassa mittasuhteiden ongelmiin, henkilöhahmojen katoamiseen ja kuvattujen kohteiden suunnan kääntymiseen. Kuvien karsiutumisesta ja muokkautumisesta huolimatta sama kuvallinen aines kulkee Encyclopédien editiosta toiseen ja näkyy myös sen oktaavolaitoksessa. Kuva-aineiston historia ulottuu kauas alkuperäisen Encyclopédien tuolle puolen, sillä teoksen kuvittajat perustivat työnsä niille visuaalisille malleille, jotka olivat heidän käytössään. Mallien vaikutus näkyy kaikkein voimakkaimmin lääketieteeseen liittyvissä kuvissa.

luurangot_yhdistetty

Encyclopédien vaeltaviin kuviin lukeutuvat muun muassa ne kolme kuvaa, joissa ihmisluuranko esitetään edestä, sivulta ja takaa. Lähes yhtäläiset luurankoa esittävät kuvat ovat löydettävissä ensinnäkin Encyclopédien englantilaisesta vastineesta – siis Ephraim Chambersin Cyclopaedia -tietosanakirjasta (1728). Encyclopédien kuvittajat eivät kuitenkaan varsinaisesti kopioineet Chambersin teosta, sillä kolmen luurankokuvan historia ylsi jo 1700-luvun puolivälissä yli 200 vuoden taakse. Niiden alkulähde oli Andreas Vesaliuksen vuonna 1543 julkaistu anatomian teos De humani corporis fabrica libri septem. Vesaliuksen kuvat olivat yli 200 vuoden ajan sekä inspiroineet anatomian kuvaajia että siirtyneet teoksesta toiseen.

Recueil de planches_Laboratorio_lev500px

Kuvien kulkeminen teoksesta toiseen jopa vuosisatojen ajan ei ollut varhaismodernilla ajalla poikkeuksellista. Esimerkiksi Albrecht Dürer piirsi vuonna 1515 sarvikuonoa esittävän kuvan, jota lainattiin kirjallisuudessa vielä vuosisatojenkin päästä. Monissa teoksissa kopioidut kuvat kuitenkin esitettiin aivan uusina, minkä lisäksi kuvien kopioiminen saatettiin kiistää jopa äänekkäästi.

Tässä suhteessa Encyclopédie on poikkeuksellinen ainakin ihmisen anatomiaa esittelevien kuviensa osalta, sillä kuvateksteissä mainitaan suoraan niiden mallit. Kuvituksen koonnut Pierre Tarin tuo lähestymistavan ilmi jo anatomiaa käsittelevässä tekstiartikkelissaan: hän kertoo aikovansa koota anatomiaa esittelevät kuvat parhaista mahdollisista lähteistä.

Aleksi Lahdenmaa
yleinen historia, Turun yliopisto

Kirjat
1. Recueil de planches, pour la nouvelle édition du dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, aver leur explication. Tome premier. Lausanne et Berne 1779.
2. Recueil de planches, pour la nouvelle édition du dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, aver leur explication. Tome second. Lausanne et Berne 1780.
3. Recueil de planches, pour la nouvelle édition du dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, aver leur explication. Tome troisieme. Lausanne et Berne 1781.

Kuvat: Turun kaupunginkirjasto

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s