Matkakertomusten Afrikka: tarinoita ja kuvia tutkimusmatkailun aikakaudelta

Afrikan ilmasto, vaikeakulkuisuus ja trooppiset sairaudet vaikuttivat siihen, että mantereen sisäosat pysyivät pitkään eurooppalaisilta tuntemattomina. Afrikan keskiosiin suuntautuvat tutkimusmatkat alkoivat 1700-luvun lopulla ja jatkuivat kiihtyvällä tahdilla 1800-luvun kuluessa. Tutkimusmatkojen myötä Afrikkaa koskeva kirjallisuus lisääntyi räjähdysmäisesti, ja eurooppalaisille lukijoille tarjoutui lukuisia tilaisuuksia kurkistaa mysteeriseen Afrikkaan.

Afrikasta julkaistiin lukuisia uusia karttoja ja tieteellisiä raportteja, mutta yleisin ja laajimmalle levinnyt Afrikkaa koskeva kirjallisuudenlaji oli matkakertomus. Matkojen aikana koettuja saavutuksia ja seikkailuita pyrittiin matkakertomuksissa kuvailemaan mukaansatempaavalla ja suurta yleisöä kiinnostavalla tavalla. Toisaalta myös tieteellinen yhteisö kaipasi tietoa Afrikasta, ja matkakertomukset pyrkivät vakuuttamaan myös tämän yleisön tarjoamalla yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi Afrikan maantieteestä sekä ennestään tuntemattomista eläin- ja kasvilajeista.

Matkakertomukset lunastivat nopeasti paikkansa eurooppalaisten lukemistona. Kertomusten ensipainokset olivat usein moniosaisia, runsaasti kuvitettuja ja kalliita, mutta niistä otettiin tyypillisesti lukuisia uusintapainoksia, joista monet olivat lyhennettyjä, popularisoituja ja huomattavasti edullisempia. Matkakertomuksia julkaistiin myös jatkotarinoina sanomalehdissä, ja lapsille mukautettuja kertomuksia hyödynnettiin kouluopetuksessa. Afrikan tutkimusmatkailijasta tuli kotimaissaan suuria ja juhlittuja sankareita, ja heistä monien nimet – esimerkiksi David Livingstone ja Henry Morton Stanley – tulivat tutuiksi ympäri läntistä maailmaa.

Myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin päätyi jo varhaisessa vaiheessa runsas valikoima Afrikan matkoista ja seikkailuista kertovaa kirjallisuutta. Kokoelmissa on matkakertomusten lisäksi myös useita karttakirjoja, joissa esitettiin muiden maanosien ohella myös Afrikkaa. Tosin karttapohjat olivat usein vuosisatoja vanhoja eivätkä kuvastaneet Afrikan maantiedettä koskevan tiedon nopeaa kasvua 1800-luvulla.

kirja2_lev250px

François Le Vaillantin teoksen etusivu (1795)

Turkuun hankittiin tai päätyi erityisesti brittimatkailijoiden Afrikasta kirjoittamia teoksia. Tämä ei sinänsä ollut poikkeuksellista, sillä briteillä oli keskeinen rooli Afrikan sisäosien kartoituksessa 1800-luvun puolivälistä lähtien. Kokoelmiin sisältyi myös saksalaisten ja ranskalaisten matkailijoiden kirjallisuutta. Eräs esimerkki kokoelmaan kuuluvista varhaisista Afrikan kuvauksesta on ranskalaisen François Le Vaillantin matkakertomuksesta tehty ruotsinnos Resa uti Södra Africa (1795), joka perustui viittä vuotta aiemmin julkaistuun kaksiosaiseen matkakertomukseen Voyage dans l’intérieur de l’Afrique. Erityisen mielenkiintoista on, että ruotsinnos se oli painettu Turussa J. C. Frenckellin kirjapainossa Frenckellin omalla kustannuksella – kuten kirjan nimiölehdellä ilmoitettiin. Frenckellin oma kustannustoiminta kertoo siitä, että turkulaisten piirissä uskottiin olevan riittävästi kiinnostusta ja taloudellisia mahdollisuuksia kaukaisista maista kerrottujen tarinoiden ostamiseen.

Suurin osa Turun kaupunginkirjastoon hankituista Afrikan matkakertomuksista oli alkuperäisteoksista ruotsalaisten kustantajien toimesta tehtyjä ruotsinnoksia. Joitain kertomuksia kuitenkin myös suomennettiin. Esimerkiksi ranskalais-amerikkalaisen Paul du Chaillun matkakertomuksen suomennos Matkustusretket Keski-Afrikassa (1876) oli saatavilla neljä vuotta ensipainoksen (Explorations and Adventures in Equatorial Africa) jälkeen. Suomennos oli tehty todennäköisesti ruotsinkielisen version pohjalta. Paul du Chaillu tuli tunnetuksi gorilloja koskevista havainnoistaan, mutta myös siitä, että hänen kirjansa joutui tiedeyhteisön hampaisiin: sen väitettiin sisältävän perättömiä ja liioiteltuja tietoja. Kirjan populaarista luonteesta kertoi myös sen tavallista eloisampi ja mielikuvituksellisempi kuvitus.

kirja3_lev250px

Paul du Chaillu: Matkustusretket Keski-Afrikassa. (1876)

Eräitä kirjaston kokoelmiin kuuluneita matkakertomuksia tiedetään lainatun ja luetun paljon. Kirjasto omisti esimerkiksi useamman kappaleen Henry Morton Stanleyn teoksesta tehtyä suomenkielistä lyhennelmää Läpi neekerien maan-osan (1886). Kirjan tarina ja kuvat perustuivat Stanleyn klassikkoteokseen Through the Dark Continent (1878), joka kertoi hänen useita vuosia kestäneestä matkastaan Afrikan mantereen halki. Pikku kirjasen oli suomentanut ja kustantanut Kansanvalistusseura, ja tekstin lyhennyksen oli tehnyt suomalainen kirjallisuuskriitikko, sanomalehtimies ja runoilija Rafael Hertzberg. Vaikka kyse oli Stanleyn englanninkielisen teoksen lyhennelmästä, pikku kirjasen tekijäksi mainittiin Hertzberg. Säilyneet kirjastokappaleet ovat ahkerasti luettuja ja käytössä kolhiintuneita. Kirjan eksoottinen sisältö ja kuvat saivat useat lukijat myös kirjoittelemaan sivuille kommenttejaan ja ajatuksiaan.

kirja1_lev500px

Henry Morton Stanley: Läpi neekerien maan-osan. (1886)

Leila Koivunen
yleinen historia, Turun yliopisto

Kirjat:
1. Le Vaillants resa uti Södra Africa, åren 1780 till 1783. I sammandrag af Samuel Ödmann. Åbo: J. C. Frenckells boktryckeri, 1795.
2. Paul B. du Chaillu’n matkustusretket Keski-Afrikassa. Suomentanut N. Hauwonen. Helsinki: G. W. Edlund, 1876.
3. Läpi neekerien maan-osan. Henry Stanleyn matkat, seikkailut ja waarat Afrikassa. Nuorisoa warten mukaillut Rafael Hertzberg. Helsinki: Kansanwalistus-seura, 1886.

Kuvat: Turun kaupunginkirjasto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s