Historiankirjoitusta, talousoppia ja tilastotietoa. Paikalliskuvauksia ja maantieteen käsikirjoja 1700-luvulta

Paikalliskuvaukset olivat suosittu historian, maantieteen ja talousopin esitystapa 1700-luvun Ruotsissa. Niitä on jonkin verran myös Turun pääkirjaston vanhassa kokoelmassa. Yksittäisen kaupungin, pitäjän tai maakunnan alkuperää ja elinoloja esitteleviä painatteita laadittiin 1700-luvun Ruotsissa satamäärin.

Vielä vuosisadan alussa olivat tyypillisiä Ruotsin suurvalta-ajan gööttiläisen historiankirjoituksen perintöä seurailleet, mahtavaa menneisyyttä luoneet kertomukset. Paikalliskuvausten luonne muuttui akateemisten traditioiden mukana. 1700-luvun puolivälissä astuivat kuvaan hyödyn aikakauden uutuudet: seikkaperäiset viljelysolojen kuvaukset ja väestötilastot, joita Ruotsissa oli alettu kerätä ensimmäisenä maailmassa vuonna 1749. Samalla aikakauden oloissa vanhahtavaksi muuttunut latina vaihtui ruotsin kieleen. Vuosisadan puolivälissä julkaistiin myös Eric Tuneldin laatima, koko Ruotsin maantiedettä ja paikallisoloja kuvannut käsikirja. Historiallisia ja taloudellisia paikalliskuvauksia laadittiin jonkin verran vielä 1800-luvun alussa, minkä jälkeen ne menettivät suosionsa historiankirjoituksen, maantieteen ja talousopin siirtyessä uudelle aikakaudelle.

Broocmansisluettelo200px

Carl Fredric Broocmanin teoksen (1760) sisällysluettelon alku

Paikalliskuvausten lähtökohtana Ruotsissa voidaan pitää vuonna 1666 voimaan tullutta antikviteettiplakaattia. Tätä plakaattia, eli kuninkaan antamaa asetusta, pidetään maailman vanhimpana muinaismuistolakina. Sen tarkoituksena oli palvella suurvalta-ajan historiankirjoitusta keräämällä keskitetysti tietoa Ruotsin muinaismuistoista. Kirkkoherrojen velvollisuudeksi tuli laatia kertomus pitäjänsä muinaisista oloista, paikoista ja esineistä, ja osasta valtakunnan pitäjiä tällainen kertomus laadittiinkin. Suomen alueelta 1600-luvulla laadittuja pitäjänkertomuksia on muutama kymmenen kappaletta.

Varsinaiset kaupunki- ja pitäjänhistoriat, joissa kiinnitettiin huomiota myös myöhempiin aikakausiin, asiakirjalähteisiin, taloudellisiin oloihin ja maantieteeseen, syntyivät 1700-luvun taitteessa. Akateemisina väitöskirjoina laaditut paikalliskuvaukset saivat alkunsa Uppsalan yliopistossa, mistä ne levisivät valtakunnan kahteen muuhun yliopistoon, Lundiin ja Turkuun, 1700-luvun alkupuoliskolla.

Ensimmäinen Suomessa laadittu akateeminen paikalliskuvaus on Daniel Jusleniuksen Turun akatemiassa puolustama latinankielinen väitöskirja Aboa Vetus et Nova (Vanha ja uusi Turku, 1700). Teoksen kuuluisa historialuku kuvaa Turun raamatulliseen historiaan limittyvää perustamista vedenpaisumuksen jälkeen ja Turun vaiheita Ruotsin suurvalta-aikana keksittyjen tarukuninkaiden aikana. Kaava noudatti 1500–1600-luvuilla muotoutuneen gööttiläisen historiankirjoituksen suuntaviivoja, joissa Ruotsin valtakunnalle oli luotu muinainen suuruuden aika.

Busser500px

Joh. B. Busser: Utkast till beskrifning om Upsala 1-2. (1769 & 1773)

Paikalliskuvaukset muuttuivat jo 1700-luvun alkupuoliskolla roimasti, kun kriittinen historiankirjoitus korvasi vähitellen gööttiläisen historiatradition valtakunnan yliopistoissa. Paikalliskuvauksissa alkoi näkyä tiukempi lähdekritiikki, joka edellytti kertomuksilta yksiselitteisiä ja selväsanaisia kuvauksia. Kaupunkien kohdalla paikalliset asiakirjat olivat aiempaa merkittävämmässä asemassa, vaikka 1700-luvun alun historiantutkijat eivät vielä käyttäneetkään arkistoja kokonaisvaltaisesti.

Hyödyn aikakausi vaikutti paikalliskuvauksiin kriittistä historiankirjoitustakin voimakkaammin. 1750-luvulta alkaen Ruotsissa yleistyivät kaksiosaiset paikalliskuvaukset, joista toinen käsitteli historiaa, rakennuksia ja monumentteja sekä toinen maantiedettä, väestöä ja taloutta. Kun kysymys oli väitöskirjoista, laadittiin nämä niteet tietysti eri professoreille, toinen historian ja toinen talousopin oppituolin edustajalle. Näiden kahden tyylilajin erot olivat vuosisadan puolivälissä niin merkittäviä, että niitä erotti jopa kieli: Helsinkiläinen  Henric Forsius laati kotikaupunkiaan käsitelleen väitöskirjan historiaosan latinaksi (de Helsingforsia, 1755) ja taloutta ja väestöä kuvanneen osan ruotsiksi (om Stapel-Staden Helsingfors, 1757). Tässä vaiheessa kaikki paikalliskuvaukset käsittivät muodikkaita tilastoja väkiluvun heilahteluista, syntyvyydestä ja kuolleisuudesta.

Tuneld500px

Eric Tuneld: Geografie öfwer Konungariket Swerige Samt Därunder hörande Länder 3-4. (1792)

Vuosisadan lopulla paikalliskuvauksia laadittiin jo muuallakin kuin yliopistoissa, ja niitä ilmestyi muun muassa sanomalehdissä jatkokertomuksina. Hienoimmat teokset, kuten oheinen Upsalaa käsittelevä kuvaus (1), saatettiin varustaa taitetuilla kuva-arkeilla kaupungin monumenteista ja kartoista. Vuosisadan lopulla Henric Gabriel Porthan laati Turun akatemiaa varten yksityiskohtaisen ohjeistuksen, jonka tarkoituksena oli saada aikaan yhdenmukainen malli paikalliskuvauksille. Yliopistollisina opinnätteinä paikalliskuvaukset olivat kuitenkin jo 1800-luvun alussa menettäneet suosionsa.

Ruotsin maantiedettä ja paikkakuntia kuvattiin 1700-luvulla myös koko valtakunnan perspektiivistä. Eric Tuneldin Ruotsin maantiedettä kuvaava neliosainen teos (3) on yksi vuosisadan laajimmalle levinneistä ruotsalaisista painotuotteista, ja se käännettiin myös saksaksi. Teoksessa on maantiedettä ja historiaa kuvaileva osuus kaikista Ruotsin maakunnista, pitäjistä ja kaupungeista. Esillä oleva kappale on alun perin vuonna 1741 ilmestyneen teoksen seitsemäs, kaikki neljä osaa käsittänyt painos vuodelta 1792. Viimeisenä neljännessä niteessä esitellään S. Barthelemyn saari, joka oli 1790-luvulla viimeinen Ruotsin meren takainen siirtokunta, muutaman neliökilometrin muisto valtakunnan suuruuden ajoista.

Panu Savolainen
Turun yliopisto

Kirjat
1. Carl Fredric Broocman: Beskrifning öfver the Öster-Götland befintliga städer, slott, socken kyrkor, socknar, säterier… Norrköping, hos Joh. Edman 1760.
2. Joh. B. Busser: Utkast till beskrifning om Upsala 1-2. Kongl. Acad. Boktryckeri 1769 & 1773.
3. Eric Tuneld: Geografie öfwer Konungariket Swerige Samt Därunder hörande Länder 3-4. Stockholm 1792.

Kuvat: Turun kaupunginkirjasto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s