Säädytön ja säädyllinen nainen

Kirjailija Virginia Woolf tiivisti mieskirjailijoiden, historioitsijoiden ja runoilijoiden teoksista löytämänsä ristiriitaisen naiskuvan seuraavasti: ”mato, jolla oli kotkan siivet; elämän ja kauneuden henki paloittelemassa sisälmysrasvaa keittiössä” (Oma huone 1928/2001, 61). Millä tavoin tämä Woolfin oudon kuvatuksen luonnehdinta vastaisi Turun kaupunginkirjaston vanhimman kokoelmasta esiin nousevaa kuvaa? On ilmeistä, että naiset ovat kokoelmassa monissa roolissa ja monenlaisten tarkkailujen kohteita. He näyttävät joko ihailtavilta tai kaikkea järjestystä uhkaavilta.

Näistä jälkimmäisiä, ”säädyttömien” naisten tarkkailua edustaa italialaisen kriminologin Cesare Lombroson yhdessä Guglielmo Ferreron kanssa laatiman teoksen saksannos Das Weib als Verbrecherin und Prostituirte (1894). Aikansa tiedekäsitysten mukaisesti he tyypittelivät ns. langenneita naisia heidän ulkoisten merkkiensä perusteella. Pahe oli osin perinnöllistä, osaltaan myös fyysisten ominaisuuksien aiheuttamaa sekä löi selkeät leimansa tekijäänsä. Valokuvaus palveli hyvin tällaista lähestymistapaa.

Säädyttömyys – siveettömyyden merkityksessä – on leimallista myös seksuaalitieteellisesti ja psykoanalyyttisesti painottuneessa Magnus Hirschfeldin toimittamassa teoksessa Sittengeschichte der Nachkriegszeit (1931-1932).

Sittengeschichte_lev200px

Sittengeschichte der Nachkriegszeit

Kaksiosainen, runsaasti kuvitettu teos kartoittaa ensimmäistä maailmansotaa seurannutta kulttuurin murrosta ja muutosta. Erityisesti kuvituksessa ”tapojen turmeltuminen” on silmiinpistävästi kuvattu naisten ja heidän ruumiidensa kautta, ja jopa tirkistellen. Siveettömästi käyttäytyvät naiset saavat toki myös rangaistuksensa muun muassa sarjamurhaajien uhreina. Kansallissosialistit hyökkäsivät toukokuussa 1933 Hirschfeldin Berliiniin perustamaan seksuaalitieteelliseen instituuttiin ja polttivat suuren osan sen kirjastosta.

Edellisille täysin vastakkaisen kuvan antaa naisen, Mme la Comtesse Drohojowskan laatima teos Les Femmes illustres del ’Europe (1856). Kuvin varustettu teos esittelee esikuvallisia henkilöitä, kuten naispyhimyksiä, hyväntekijöitä ja ylhäisönaisia. Mukana on muun muassa Lady Mary Worthley Montagu, jonka klassikon aseman saavuttanut, vuonna 1763 julkaistu, kirjeisiin perustuva matkateos on vihdoinkin luettavissa myös suomeksi nimellä Elämänmenoa Kultaisessa sarvessa (suom. 2010).

Femmesillustres_lev200px

Les Femmes illustres del ’Europe

Välähdyksen siitä, millaiseksi nuoren neidon toivottiin varttuvan antaa opaskirja The Young Lady’s Book (1839). Opas alkaa neidon hyveiden ja velvollisuuksien esittelyllä.  Hänen tuli olla mm. hyväsydäminen, tottelevainen, uhrautuva, rehellinen ja iloinen. Neidon tuli tietenkin osata tanssia, ratsastaa ja hallita käsityön hienoudet. Näiden taitojen lisäksi hänelle opetettiin runsaasti luontoon liittyviä tietoja, jopa mineralogiaa, sekä taiteiden eri lajien salat. Kirjallisten esikuvien joukosta löytyy myös edellä mainittu Lady Worthley Montagu.

YoungLadysBook_lev500px

The Young Lady’s Book

Se, millaisen kirjallisuuden parissa ruotsinkielisten naisten toivottiin viettävän aikaansa 1800-luvun alun vuosikymmenillä, käy ilmi ”kauniille sukupuolelle” suunnatusta sarjasta Kalender för damer (1818-1822). Sen esipuheessa toimittaja ja kustantaja Emanuel Bruzelius julkilausuu toiveen, että sarja voittaisi lukijat puolelleen myös ulkonäkönsä, ulkoisen eleganssinsa avulla. Kirjaset sisältävät näytelmiä, runoja ja kertomuksia. Neljännen vuosikerran aloittaa hieman yllättävästi Aladdinin taikalampun dramatisointi.

Naiset ovat toki itsekin ”äänessä” kokoelmassamme.  Sieltä löytyy monia naiskirjallisuuden klassikoita, naisasianaisten kirjoituksia ja tutkimuksia naisten asemasta. Ne kertovat pyrkimyksistä uudelleen muotoilla ja määritellä naiseutta ja naisten paikkaa. Tätä uudelleenmäärittelyä käytiin myös romaanien sivuilla. Kirjoitukset kertovat naisista, jotka eri tavoin haastoivat aikansa sukupuolirooleja ja rajoittunutta naiskuvaa.

Ritva Hapuli
kulttuurihistoria, Turun yliopisto
Turun kaupunginkirjasto

Kirjat
1. Cesare Lombroso & Guglielmo Ferrero: Das Weib als Verbrecherin und  Prostituirte. Antropologische Studien. Autorisirte Uebersetzung H. Kurella. Hamburg 1894.
2. Sittengeschichte der Nachkriegszeit. Herausgegeben von Magnus Hirschfeld. Leipzig & Wien 1931-1932.
3. Mme la Comtesse Drohojowska: Les Femmes illustres de l’Europe. Paris 1856.
4. The Young Lady’s Book. A Manual of Elegant Recreations, Exercises, and Pursuits. London 1839.
5. Kalender för damer. Upsala 1818-1822.

Kuvat: Turun kaupunginkirjasto

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s