Turusta kauas itään: matkakertomuksia orientista

Turkulaisen sivistyneistön salongeissa eksoottinen itä ei lumonnut ainoastaan tarjoiltujen herkkujen ja kahvin kautta. 1800-luvun molemmin puolin yhä useammalla oli varaa matkustaa ja hankkia matkakirjallisuutta, ja kiehtovaksi ja pelottavaksi koetusta itämaisesta maailmasta luettiin ja keskusteltiin innokkaasti.

Kirjan ja kynttilänvalon ääreen kumartuneet lukijat matkustivat usein mielissään itään eli orienttiin. ”Nousevan auringon maat” kiinnostivat lukijoita monestakin syystä. Ne olivat tärkeitä kauppakumppaneita, jotka välittivät ylellisiä kankaita, kahvia ja mausteita. Lukijoita kiinnosti myös tietää, millaisina Raamatun tapahtumapaikat olivat säilyneet.

Kirjan ja sanomalehtien sivuilta tulvineet maut, tuoksut ja eri kulttuureiden tavat siivittivät mielikuvitusta ja täyttivät lukijoiden kaipuun kiehtovasta ja erilaisesta. Orientista tuli lukijalle eksoottinen, aistillinen ja salaperäinen, mutta myös julma ja barbaarinen. Ne olivat ajatuksia ja tunnelmia, jotka helposti liitettiin vieraaksi miellettyyn itään ilman suurempaa selitystä tai ymmärrystä. Orientti, siten kuin se useimmiten 1800-luvun Euroopassa koettiin, oli olemassa lähinnä mielikuvissa oman länsimaalaisen kulttuurin vastakohtana. Viattoman tiedonhalun ohella idästä luettiin ja kirjoitettiin myös imperialistista hyötyä silmällä pitäen.

Samuel Ödmann

Niebuhrs resa i Levanten

Tutkimusretkikuntien ja yksittäisten matkailijoiden kokemuksista kirjoitettiin paljon matkakertomuksia. Kansan sivistämiseksi Ruotsissa oltiin innostuneita kääntämään ja toimittamaan matkateoksia ruotsin kielelle. Innokas kääntäjä oli kasvitieteilijä ja Uppsalan yliopiston teologian professori Samuel Ödmann (1750—1829), jonka tiivistämä teos Sammandrag af Justitiae-Rådets herr Casten Niebuhrs resa i Levanten och beskrivning om Arabien med kopparstict (Tukholman kuninkaallinen kirjapaino, 1787) löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Teoksessa tutustutaan Tanskan kuninkaan Fredrik V:n rahoittaman tutkimusretkikunnan Arabian matkaan tanskalaisen kartografin, ja matkan ainoan eloonjääneen jäsenen, Carsten Niebuhrsin kokemusten kautta. Matkalle osallistui myös suomalainen Peter Forskål, joka keräsi matkan aikana huomattavan kasvitieteellisen kokoelman.

Samuel Ödmann 2

Niebuhrs resa i Levanten.

Ödmannin vaikutus Pohjoismaissa ilmestyneeseen matkakirjallisuuteen oli merkittävä. Hän käänsi noin 45 ulkomaista matkakirjaa, joiden kautta hän oli vahvasti läsnä niin Ruotsin kuin Euroopankin lukupiireissä. Pohjoismaisissa yliopistokirjastoissa hänen kääntämänsä teokset muodostavat merkittävän osan 1700-luvun matkakirjallisuudesta. Esimerkiksi Niebuhrs resa i Levanten löytyy Turun kaupunginkirjaston lisäksi myös Turun yliopiston kirjastosta, jossa olevan kappaleen on omistanut vapaaherra L. G. Haartman 1800-luvulla. Ödmannin teokset ovat siis olleet osa myös turkulaisen sivistyneistön päiväkahvikeskusteluja.

Se, miten matkakertomuksia tulkittiin, oli monen eri tekijän summa. Kuvituksella oli oma tärkeä roolinsa. Niebuhrs resa i Levanten pitää sisällään kuparipiirrostekniikalla tehtyä kuvitusta, jonka teki Perniössä kasvanut, myöhemmin Tukholmassa oppinsa saanut ja Bathin kylpyläkaupungissa Englannissa siluettimaalarina toiminut Jacob Spornberg (1768—1840). Kuvissa tuodaan esille varsin yksityiskohtaisesti vieraiden kansojen vaatetusta ja elintapoja. Spornberg ei itse ottanut osaa tutkimusretkikuntaan, joten kuvituksen on täytynyt perustua muualta saatuihin malleihin.

Uskonnon tärkeä rooli näkyi matkakirjallisuudessa, jossa itä kiinnosti etenkin Raamatun tapahtumapaikkoina. Kristikunnan historiaa kerrottiin esimerkiksi teoksessaSkildring af Orienten 1830; 1831, jonka ruotsinkielinen käännös julkaistiin vuonna 1835 tukholmalaisessa Elméns & Branbergin painotalossa. Teos oli ranskalaisten historioitsijoiden Jean Joseph François Poujoulatin ja Joseph François Michaudin kirjoittama. Heitä kiinnosti nimenomaan ristiretkien historia, jonka vuoksi he tekivät tutkimusmatkan Turkkiin ja Lähi-itään. Paluumatkallaan he julkaisivat kirjanCorrespondence d’Orient. Kaikki kirjat eivät kuitenkaan olleet ahkerasti luettuja ja käytettyjä. Skildring af Orienten on yksi esimerkki tästä, sillä monia sen sivuja ei ole avattu kirjeveitsellä auki luettavaksi.

Skildring af Orienten

Skildring af Orienten

Matkakirjallisuudessa ei aina ollut helppoa nähdä eroa faktan ja fiktion välillä. Turkulaiset lukijat saivat luettavikseen moneen kertaan muokattuja ja käännettyjä matkakertomuksia, jossa itse matkailijan aidot kokemukset saattoivat saada vain vähän tilaa. Kirjan rahoittajilla, julkaisijoilla ja kääntäjillä oli valtaa muokata tekstiä haluamallaan tavalla kansan ja yhteiskunnan taloudellisen ja sivistävän edun nimiin. Todenperäisten kertomusten rinnalle ilmestyi nopeasti myös täysin fiktiivisiä tarinoita, joista tunnetuin satukokoelma Tuhat ja yksi yötä, vaikutti paljon eurooppalaisiin mielikuviin orientista.

Virpi Luoma
yleinen historia, Turun yliopisto

Kirjat
1. Ödmann, Samuel: Sammandrag af Justitiae-Rådets herr Casten Niebuhrs resa i Levanten och beskrivning om Arabien med kopparstict. Stockholm 1787.
2. Poujoulat, Jean Joseph François ja Michaudin, Joseph François: Skildring af Orienten 1830, 1831. Stockholm 1835.

Kuvat: Turun kaupunginkirjasto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s