Armfelt-suvun naiset kirjanomistajina

Toisinaan opintokokoelmaa luetteloidessa tulee vastaan niin mielenkiintoisia omistajamerkintöjä, että niiden taustoja tekee mieli tutkia hieman tarkemmin. Erityisesti huomio kiinnittyy niihin kirjoihin, joiden aikaisempi omistaja on ollut naispuolinen, sillä niitä on toistaiseksi tullut vastaan paljon vähemmän kuin miesten omistamia kirjoja.

Naisten kirjojen lehdille tai sisäkanteen kirjoittamien nimikirjoitusten avulla voidaan tavoittaa pieni välähdys siitä, millaisia kirjoja naiset omistivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ja keille kirjojen hankkiminen tai lahjoittaminen kirjastolle oli ylipäänsä mahdollista. Tähän mennessä luetteloitujen teosten ja niistä löytyneiden omistusmerkintöjen perusteella voi huomata, että monet kirjoja omistaneet naiset ovat kuuluneet aatelissäätyyn. Mielenkiintoista on, että kolmea aatelista naispuolista kirjanomistajaa yhdistää säädyn lisäksi sama sukunimi – Armfelt.

Eräs Armfelt-sukuisista kirjanomistajista on vuonna 1782 syntynyt Fredrika Charlotta Armfelt, joka oli Kangasalla syntyneen Erik Lorentz Armfeltin toiseksi vanhin tytär. Fredrika Charlottalle kuulunut kirja on vuonna 1804 painettu Saksan seitsenvuotisesta sodasta kertova kaksiosainen teos, Geschichte des siebenjährigen Krieges in Deutschland. Kirjan omistaja on kirjoittanut nimensä kirjan etusisäkanteen muodikkaasti ranskalaisessa muodossa eli Fredrique Charlotte d’Armfeldt. Nimikirjoitus on osittain peittynyt kanteen liimatun Turun kaupunginkirjaston exlibriksen alle, mutta on onneksi edelleen luettavissa. Lisäksi Fredrika Charlottan nimikirjoituksen yläpuolella on monogrammi, mutta on vaikeaa saada selvää, mistä kirjaimista se koostuu.

Fredrika

Miten suomalaissyntyinen aatelisnainen on sitten päätynyt 1750- ja 1760-luvulla käydystä sodasta kertovan teoksen omistajaksi? Arvoitus ratkeaa, kun kiinnitetään huomio teoksen kirjoittajaan, Johan Wilhelm von Archenholtziin. Fredrika Charlotta Armfeltin ja preussilaisen sotahistorioitsijan välillä on nimittäin yllättävä yhteys: Fredrika Charlotta avoitui vuonna 1817 Archenholzin pojan, Johan Ludvig Agathonin, kanssa. Johan Ludvig Agathon asui Hampurin lähistöllä isänsä kuolemaan, vuoteen 1812 asti, mutta muutti pian sen jälkeen Suomeen sisarensa perässä, sillä tämä oli avioitunut suomalaisen aatelismiehen kanssa. On varsin luontevaa, että Johan Ludvig Agathonin puoliso omisti kuuluisan appensa kirjoittaman teoksen, vaikkei ollut häntä koskaan tavannut.

Myös vuonna 1838 painetun Gustaf Henrik Mellinin kirjoittaman teoksen Fäderneslandets historia för fruntimmer on aikanaan omistanut Armfelt-sukuun kuuluva aatelisnainen. Teoksen esilehdelle on merkitty nimikirjaimet G H J W A, ja niiden alla on omistajamerkintä Gustafva Armfelt. Nimikirjainten perusteella omistaja voisi olla vuonna 1833 Turussa syntynyt ja vuonna 1882 kuollut Hedvig Johanna Vilhelmina Gustava Armfelt. Koska hän olisi kyseisen kirjan painovuonna ollut vasta viisivuotias, on mahdollista, että kirjan ensimmäinen omistaja olisi ollut joku muu tai että Gustava Armfelt olisi saanut sen lahjaksi. Teoksen nimi kertoo, että se on suunnattu erityisesti isänmaansa historiasta kiinnostuneille naispuolisille lukijoille, joten aatelisnaisen omistajamerkintä teoksen esilehdellä ei ole kovin suuri yllätys.

Gustava1

Gustava2

Kolmas Armfelt-suvun jäsen, jonka omistama kirja on päätynyt osaksi opintokokoelmaa, on vuonna 1826 syntynyt Sigrid Augusta (Augustine) Rotkirch, o.s. Armfelt. Augustine Rotkirchin omistajamerkintä on Margaret Howittin kirjoittaman, vuonna 1867 painetun Ett år hos Fredrika Bremer -nimisen teoksen esilehdellä. Teos kertoo Fredrika Bremeristä (1801-1865), kuuluisista kirjailijasta ja naisasianaisesta. Augustine Rotkirchin omistama teos on Thora Hammarsköldin käännös alunperin englannkiksi julkaistusta teoksesta.

Augustine

Nämä kolme kovin erilaista teosta tarjoavat mielenkiintoisen kurkistusikkunan kolmen kirjoja omistaneen naisen elämään. Toistaiseksi ei ole selvillä, miten heidän omistamansa teokset ovat tulleet osaksi opintokokoelmaa. Fredrika Charlotta Armfeltin tapauksessa on hyvin todennäköistä, että Geschichte des siebenjährigen Krieges in Deutschland on päätynyt hänen haltuunsa nimenomaan hänen aviomiehensä kautta. Toisaalta Gustava Armfelt, joka on ollut vasta lapsi Fäderneslandets historia för fruntimmer -teoksen ilmestymisaikana, on saattanut saada kirjan vaikkapa opettavaiseksi lahjaksi. Sen sijaan lienee todennäköistä, että Augustine Rotkirch on itse hankkinut Fredrika Bremeristä kertovan teoksen omaan kirjahyllyynsä. Yhdelle ja samalle Armfelt-sukuiselle omistajalle nämä kolme kirjaa eivät varmasti ole aikanaan periytyneet, sillä yhteisestä sukunimestään huolimatta nämä kolme naista eivät kaikki olleet keskenään läheistä sukua: Gustava Armfelt ja Augustine Rotkirch olivat pikkuserkkuja, mutta Fredrika Charlotta Armfelt kuului eri sukuhaaraan.

Eräänä tieto- ja inspiraation lähteenä tälle tekstille toimi toukokuun 5. päivänä Turun kaupunginkirjastossa järjestetty Travelling TexTs 1790-1914. The Transnational Reception Of Women’s Writing At The Fringes Of Europe -tutkimushankkeen seminaari, jossa myös opintokokoelman tutkimushanke sai esittäytyä kansainväliselle yleisölle.

Mainokset

One response to “Armfelt-suvun naiset kirjanomistajina

  1. Luin juuri tämän Yrjö Blomstedtin artikkelin ja mietin, olisiko Fredrika myynyt kirjan jossain vaiheessa – hän näyttää olleen aika vähissä varoissa. Fredrikan äiti oli Kytäjän Nääsin (nyk. Kytäjän kartanosta) ja hänen oma perheensä asui Nurmijärven Numlahdessa, mutta ei pysynyt varoissaan; Fredrika oli ainakin siskoksista ainoa avioliiton solminut.
    http://www.genealogia.fi/genos-old/31/31_33.htm

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s